Oopa: Torstaihaasteet
"On olemassa kursiivinen melankolia"
lapsuudesta muistin tuoksuja, etenkin asfaltin
paossa pihoja, merten välissä
omani otin, vuodet hetkeä odotin
myöhemmin syksyllä tuuli puhalsi korvaani
ja kaislikko kertoi tarinoita,
luulin unohtavani huoleni, niin annoin viedä kaiken
pysähtyä hetkeksi
vaan laivat eivät lopulta odottaneet
eikä kukaan katsonutkaan, annoin aaltojen suudella minua
Kaislat jatkoivat tanssiaan
Vain hernekeitto puuttuu. Näin aamusta, kun ei ole mitään tekemistä, päätin myös runoilla, koska kummassakin haasteessa oli sama otsikko. Jokainen voi sitten miettiä, että antaako filmiä vai kynän allekirjoittaneelle, vai laitetaanko kummatkin ylähyllylle.
valokuva/runotorstai
Otsikko on Eino Santasen runosta "Sisiliskoja kuin runonjalkoja", Kuuntele, romantiikkaa (Tammi 2002)
Tunnisteet: runotorstai, valokuvatorstai
Koosteinen, ehjä teksti. Vuodenajan tunnelma yhdistyy lapsuuden nostalgisointiin ja jäljelle jää tyhjyyttä, haikeutta. Pidin.
Posted by
Anonyymi |
8:55 ap.
Kommentoin valkuvatorstain osalta:
Kuva on kaunis. Itselleni taivaan kirkkaus ja pilvien varjoilu harvoin ilmentävät tai tuottavat melankoliaa.
Posted by
KirsiMy |
8:59 ap.
Kaislat jatkavat alakuloista tanssiaan, pilvet karkaavat.
Posted by
Anonyymi |
10:08 ap.
Kylläpä tuosta kuvasta surumielisyyteen saa otteen
Posted by
Anonyymi |
10:46 ap.
Kaunista, väri tuo alakuloa muuten upeaan maisemaan...
Posted by
Inkivääri |
1:54 ip.
Minä antaisin kynän, runo on niin kaunis :)
Posted by
Heli |
2:36 ip.
Lähetä kommentti