Taas se on edessä. Iso Dee. Niinkuin deadline. Tai siis, oikeastaan se meni noin neljä tuntia sitten. Ihan sama oliko sitten kyseessä työ, koulujuttu tai joku oma projekti - mitään ei saa koskaan aikaan ajoissa. Ja niitä loistokkaita ideoita riittää vain silloin, kun ei niitä ei tarvita. Deadlineahdistuksen vallassa ruutua tuijottaessa pää on yhtä tyhjä kuin ruutukin. Miten on mahdollista, että velvollisuudentunto tekee kaikesta kivastakin pakkopullaa? Saatana.

Olen kylläkin erittäin hyvä välttelemään velvollisuuksia. Ja koska juuri nyt pitäisi kirjoittaa jotain ihan muuta, tämä on täydellinen hetki kirjoittaa tänne. Varsinkin, kun ei ole mitään sanottavaa. Yksisoluinen kuittaa.

Posted by Anonyymi on maanantaina, helmikuuta 13, 2006 at 8:21 ip. | Permalink