oopa: one hour photo
Eilen televisiosta tuli mainio One Hour Photo. Muistan katsoneeni elokuvan ensimmäistä kertaa eräänä sunnuntaina - heti pitkästä parisuhteesta erottuani. Ei hyvä idea. Ensinnäkin olin aivan varma, että minulle tapahtuu samalla tavalla. Minusta tulee yksinäinen ja surullinen. Toiseksi olin ihan varma, että minäkin alan tykkäämään liikaa jonkun tuntemattoman perheestä.
Kumpakaan ei ole vielä tapahtunut, mutta elokuva oli silti tälläkin kertaa erittäin ahdistava.
One Hour Photo ansaitsee erikoismaininnan erityisen hyvästä kuvauksesta - ehkäpä yksi parhaista jopa. Eri filmilaatuja (värilämpötila) on käytetty nerokkaasti hyväksi - välillä ilmeisen tahallisesti väärin tai jotain. Niinpä värimaailma on joka kohtaukseen täydellisesti istuva. Siis jopa värisokean silmin. Kiliinit lavastukset ja pitkät kamera-ajot tekevät päähenkilön maailmasta erittäin ahdistavan, kun taas elokuvassa esiintyvän "unelmaperheen" maailmasta on tehty överi-värikylläs.
Vielä kun päälle istutetaan Robin Williamsin unohtumaton roolisuoritus, niin homma on kasassa. On uskomatonta miten lahjakas tyyppi onkaan kyseessä. Suosittelen herran stand up -pätkiä perjantai-iltaan... siis jos One Hour Photo masensi.
Lähetä kommentti