Ameeba: lost & found
Olen sangen taitava hukkaamaan asioita. Tällä hetkellä hukassa on tietääkseni ainakin kahdet pyöränavaimet ja viime elokuisesta muutosta saakka kadoksissa ollut sykemittari (jonka löytymiseen olen jo lakannut uskomasta.)
Tänään hukkasin muistitikun, jolla oli lähes valmis lopputyöntekeleeni ja muutama keskeneräinen lehtijuttu. Tajutessani, että olin tänään liikuskellut 80 kilometrin säteellä ja tikku oli saattanut pudota minne tahansa, aloin jo hakea riittävän terävää välinettä kärsimykseni lopettamiseen. Onneksi aparaatti löytyi kämppikseni auton takapenkiltä ennen kuin ehdin hivuttautua saunan taakse.
Sitten löytyi muutakin.
Kaivoin kaapin pohjalta vanhan koululaukkuni roudatakseni kasan kirjoja, lehtileikkeitä ja monisteita toimistolle. (Lopputyö, ah niinkuin ahdistus.) Toimistolla kassia tyhjentäessäni löysin sivutaskusta mustaharmaaraidalliset sukat sekä tallinnalaisen bussilipun. En muista koska olen viimeksi ollut Tallinnassa enkä myöskään muista omistaneeni kyseisiä sukkia.
On se silti hienoa löytää jotain - vaikkakin sellaista mitä ei ole edes tiennyt kadottaneensa.
Tänään hukkasin muistitikun, jolla oli lähes valmis lopputyöntekeleeni ja muutama keskeneräinen lehtijuttu. Tajutessani, että olin tänään liikuskellut 80 kilometrin säteellä ja tikku oli saattanut pudota minne tahansa, aloin jo hakea riittävän terävää välinettä kärsimykseni lopettamiseen. Onneksi aparaatti löytyi kämppikseni auton takapenkiltä ennen kuin ehdin hivuttautua saunan taakse.
Sitten löytyi muutakin.
Kaivoin kaapin pohjalta vanhan koululaukkuni roudatakseni kasan kirjoja, lehtileikkeitä ja monisteita toimistolle. (Lopputyö, ah niinkuin ahdistus.) Toimistolla kassia tyhjentäessäni löysin sivutaskusta mustaharmaaraidalliset sukat sekä tallinnalaisen bussilipun. En muista koska olen viimeksi ollut Tallinnassa enkä myöskään muista omistaneeni kyseisiä sukkia.
On se silti hienoa löytää jotain - vaikkakin sellaista mitä ei ole edes tiennyt kadottaneensa.
Lähetä kommentti