niitty: "pakollinen juhannuspostaus"
Toisin kuin Noumann, minä pakenin kaupungista maalle. Mutta niin taitaa tehdä lähes koko suomen kansa. Ainakin eilen kun käävelin ( < ohokato stadilainen typo ) Annankatua kohti Kampin terminaalia, oli kaupunki lähes autio. Hyvä niin, kyllä suomen suvessa tilaa riittää.
Kolmentunnin bussimatka valtatie kahta muistutti minua taas kahdesta asiasta. Tiet suomessa oivat kärrypolkuja. Ja toiseksi, bussissa jo minunkokoisellani miehellä on tuskallisen ahdasta.
Maalle saavuttuani vihreyttä ei meinannut taas edes tajuta, Ullanlinnan kivitalot vaihtuivat metsiin ja peltoihin. Olin saapunut kotiin. Vielä kun olisi vettä lähellä, olisin löytänyt paratiisin.
Juhannuksen vietämme rakkaani vanhempien luona. Tästä on muodostumassa traditio, jonka tosin ajattelin että ensivuonna voisi vaihtaa mökkeilyksi järven rannalla. Sinäänsä täällä on ihan mukavaa, palvelu pelaa ja saa halutessaan olla rauhassa. Mutta silti sitä kuitenkin haluaisi olla ihan kaksistaan, kuin Aatami ja Eeva.
Aamulla kun heräsin, kysyttiin minulta mitä haluan kaupasta. Joku olisi tilannut kaljaa, toinen edes pullon viiniä, minulle riittää pussi lakuja ja lighti colaa.
Jaksaapa ainakin maanantaina taas painaa, veikkaisin että tiedossa on ainakin 12+ tuntinen työpäivä erään erittäin ison projektin äärellä. Moiset yritän kuitenkin nyt unohtaa, ja vetäisen lenkkitossut jalkaan ja kirmaisen lenkille!
Kolmentunnin bussimatka valtatie kahta muistutti minua taas kahdesta asiasta. Tiet suomessa oivat kärrypolkuja. Ja toiseksi, bussissa jo minunkokoisellani miehellä on tuskallisen ahdasta.
Maalle saavuttuani vihreyttä ei meinannut taas edes tajuta, Ullanlinnan kivitalot vaihtuivat metsiin ja peltoihin. Olin saapunut kotiin. Vielä kun olisi vettä lähellä, olisin löytänyt paratiisin.
Juhannuksen vietämme rakkaani vanhempien luona. Tästä on muodostumassa traditio, jonka tosin ajattelin että ensivuonna voisi vaihtaa mökkeilyksi järven rannalla. Sinäänsä täällä on ihan mukavaa, palvelu pelaa ja saa halutessaan olla rauhassa. Mutta silti sitä kuitenkin haluaisi olla ihan kaksistaan, kuin Aatami ja Eeva.
Aamulla kun heräsin, kysyttiin minulta mitä haluan kaupasta. Joku olisi tilannut kaljaa, toinen edes pullon viiniä, minulle riittää pussi lakuja ja lighti colaa.
Jaksaapa ainakin maanantaina taas painaa, veikkaisin että tiedossa on ainakin 12+ tuntinen työpäivä erään erittäin ison projektin äärellä. Moiset yritän kuitenkin nyt unohtaa, ja vetäisen lenkkitossut jalkaan ja kirmaisen lenkille!
Lähetä kommentti