Varmasti tuo on retorinen kysymys, mutta tekee silti mieleni vastata.

Minulle helppo tapa selittää asia on verrata lintukuvan ottamista ja sen kanssa askartelua lauleskeluun. Alitajunnan keskeisenä tehtävänä on nostaa joitain keskeisiä lauluja laulettaviksi tai kuunneltaviksi. Minulla on sisäinen näkemys siitä, että laulu on oleellinen, vaikka en ihan tarkkaan tiedä miksi.

Lintukuvasto on todella iso osa ihmisten kuvallista ilmaisua. Sitä katsotaan ja sitä tehdään koska se kertoo ihmisille tarinoita, jotka ovat hyvä muistaa. Aina tarina ei ole lineaarinen selkeästi jokaisen elämässä nähtävä, joskus se sisältää sitä tapaa jolla elämä on.

Linnuilla on suunnaton osa runoissa, laulujen sanoissa, kirjallisuudessa.

Kuvasi on kaunis: se ei syötä sen harmaata syyspäivän valoa katsojansa kurkusta alas, vaan on hiljalleen, kuten se päiväkin. Samoin kuin sommittelu, joka alkaa melkein symmetrisistä korsista joten kuva ei pakota lintuun, vaan antaa löytää sen ajan kanssa.

Kiitos näistä runollisista sanoista.