Pakko se on tunnustaa. Olen pahasti koukussa joka arkiaamu ykköseltä tulevaan espanjalaiseen Serranon Perhe -tv-sarjaan. Vaikka juoni on lähes yhtä huttua kuin Salatuissa Elämissä ja henkilöhahmojen persoonat yksiulotteisia, niin silti isä-Diegon hermokohtaukset ja hänen poikansa Marcosin onneton rakkauselämä saavat minut jämähtämään ruudun ääreen yli tunniksi päivittäin.

Oma vaikutuksensa on myös varmasti tämän madrilaisen uusperheen vanhimmalla tyttärellä Evalla, joka on vain niin uskomattoman kaunis. Myös pienien kulttuurierojen havainnointi tekee sarjasta mielenkiintoisen. Suomalaisissa sarjoissa ei vastaavaa temperamenttisuutta ja machoilua näe. Kaltaiseni jalkapallofanin on myös helppo samaistua naapurin Fitin futisintoiluun, joten jotenkin tämä vain toimii niin paljon paremmin kuin yksikään kotimainen tai amerikkalainen hömppäsarja.

Ja jos en jaksa näin lomalla herätä aamulähetykseen, niin Yle uusii kyseisen päivän jakson jo iltapäivällä. Teemalta voi myös katsoa toista espanjalaista sarjaa, Perhelääkäriä, joka sekin on mainio.

Tunnisteet: teevee

Posted by puuro on perjantaina, heinäkuuta 13, 2007 at 12:41 ip. | Permalink