Oopa: Paparazzi
Xzibit: Paparazzi
Uusimmassa (Suomen) Cosmopolitanissa oli pieni ja heiveröinen juttu paparazzeista - tuosta useimmiten halveksitusta ammatista. Joskus kuulee puhuttavan, kuinka paparazzeja ei voi edes pitää valokuvaajina. Oli miten oli.
Suomessa tunnetaan kautta aikojen oikeastaan vain yksi paparazzi: nykyinen Alibin päätoimittaja Mika Lahtonen. Hänhän kirjoitti aiheesta myös kirjan aikoinaan. Onhan Suomessa tietysti myös friikkuja, jotka tekevät tällaisia keikkoja ja tietysti juorulehdillä on omat kuvaajansa. Suomen tunnetuin paparazzikuva taas lienee kuva, jossa Kekkosta talutetaan Tamminiemen puistotiellä.
Mutta maailmallahan homma toimii toisinpäin: ensin otetaan kuva ja sitten se myydään. Suomessa tällaisella toiminnalla olisi vaikea elää. Lisäksi kännykameroiden aikana suurin osa juorulehtien materiaalista on lukijoiden kuvaamaa. Niitä palkkioita pitäisi saada yksi päivässä, että eläisi.
Yksi mielenkiintoisimmista tapauksista paparazzien suhteen Suomessa oli Jani ja Susanna Sievisen ero. Susanna nimittäin kertoi jossain lehdessä, että voi tulla kodistaan ulos, koska ulkona pörrää paparazzien helikoptereita ja puskat on täynnä kuvaajia. En uskonut. Myöhemmin alalla työskentelevät kuitenkin väittivät tarinan olleen totta.
Entä omat paparazzikuvat? Kerran elämässä olisi ollut tilaisuus saada sellainen kuva, että se olisi varmasti päätynyt iltapäivälehtiin aukeaman kokoisena. Jätin ottamatta, eikä oikeastaan harmita. Minun kärsivällisyyteni ei myöskään riittäisi puskassa kyttäämiseen, että saisin pääministerin morsiammesta kuvan. Ei millään.
Tunnisteet: valokuvaus
Lähetä kommentti