LadyKiller kyseli blogissaan onnellisuudesta. Vastasin jo kommenttilaatikkoon, mutta laitetaan tämä vastaus nyt myös tänne (hieman päivitetty). Multionnellisuuteni on jo loppumassa, joten sinnitellään vähemmällä.

Onnellisia hetkiäni

Jokainen TKU-HKI juna on onnellisuuden huipentuma. Ja kun Rautatieasemalla nousee ulos, kävelee Kaivokadulle, kuulee raitiovaunujen kolinan ja näkee pimeydessä hohtavat neon-valot. Tieto missä on koti.

Tässä taanoin erään tytön käpristyminen omasta aloitteesta kainaloon tuotti mielettömän hyvän olotilan. Sittemmin ei enää käpertynyt.

Myös julkaistut valokuvat (erityisesti kansikuvat) tuottavat joka kerta tyytyväisen mielen. Ja hyvä ruoka tietenkin. Kerran viikossa nautittu hyvä latte. Eelsin keikka 2001 Makasiineilla. James Taylor Quartet aikoinaan Senaatintorilla, viime kesänä Jatseilla.

Vaalenpunaisesta iPodista tulviva musiikki antaa tasaista onnellisuutta. Hymy, jonka on ansainnut. Kivan suorapostituksen saaminen. Ilmaiset naistenlehdet työpöydälle ilmestyneenä. Hyvin istuvien farkkujen löytäminen näillä reisillä.

Saunovat papat ja keskustelut. Sauvakävelystä, kunnallistekniikasta ja tuulilasien halkeamisesta autoissa. Hoikistunut vartalo. Tuuli, joka kasvoja vasten vihmoo. Hiki. Suihku. Puhdas olo ja puhtaat lakanat. Haaveet ja raitis ulkoilma. Toivo.

Juuri korkatun punaviinin ensimmäinen maisti. Hyvä kuohuviini (Cava). Lämpimät vaatteet kylmässä talvi-ilmassa. Suudelma. Sade. Lämmin tunnelma ja koti-illat.

Kun talvi vaihtui kevääksi.

Posted by oopa on torstaina, maaliskuuta 16, 2006 at 12:53 ip. | Permalink