Ihme väsymystä vetää päälle näin Jussin jälkeisenä viikkona. Ehkä syynä on ylikuuma asunto, josta nyt toivottavasti pääsee eroon mahdollisimman pian. Sinänsä hassua, että sisustuslehtien toimittajat tulevat jo nyt linjoja pitkin "milloin pääsemme kuvaamaan asuntoa"-teemalla ja sitten joutuu pahoittelemaan, että "suutarin lapsilla ei ole kenkiä". Lainojen perässä olen jo juossut ja juokseminen jatkuu. Toinen vaihtoehto on etsiä vielä vuodeksi asunto - sellainen, jossa olisi hieman tilaa.

Viikkovitosessa kyseltiin arjen helmistä... minulle uusi helmi on TRIMMERI. Jumalavita, mikä vehje! Nurmikko ja heinikko vaan lentää, kun kaasua painaa. Mahtavuutta.

Huomenna pääsee lentokoneen kyytiin. Vaikka kyseessä on kotimaan sisäinen lento, niin silti olen innoissani. Vähän saattaa jopa jännittää. Jos haluaa ihmetellä, niin lentomatka oli noin 30% junaa edullisempi. Kummallista?

Jazze oli tykännyt allekirjoittaneen huumorista.

Tunnisteet: asuminen, elämä, työ

Posted by oopa on tiistaina, kesäkuuta 26, 2007 at 10:28 ap. | Permalink