Nyt on meikäläisestä saatu aikaan sellainen luonneanalyysi, ettei paremmasta väliä. Tänään käsittelimme koulussa näytelmäkäsikirjoituksia. Olin kirjoittanut miehen ja naisen välisen parisuhderiidan pohjautuen muutaman vuoden takaisiin tositapahtumiin. (Hieman dramatisoituna, tosin.) Ryhmäläiset analysoivat naishahmon olevan mm. hullu, psykopaatti, tunnevammainen, sitoutumiskammoinen ja pelottava. Mies sen sijaan sai sympatiat puolelleen.

Tässä vaiheessa en tietenkään paljastanut, mihin käsikirjoitus pohjautui.

Pätkän oli myös tarkoitus olla koominen, mutta kaikkien mielestä se oli vain ahdistava. Selvähän se: eihän tunnevammaisen psykopaatin huumoria voi kukaan ymmärtää.

Lisäksi sain valistusta roolipelejä ja fantasiakirjallisuutta harrastavalta tytöltä. Nyt tiedän miten tanssitaan pornopolkkaa ja troikkaa ja mikä on selkie. Kaikkea sitä oppii, kun vanhaksi elää.

(Selkie= ilmeisesti johonkin kelttiläiseen mytologiaan pohjautuva ihmishahmo, joka muuttuu halutessaan hylkeeksi.) Surullisenkuuluisaan hyljeperformanssiini perustuen tunnistin itseni välittömästi selkiekansaan kuuluvaksi.

Olen mielisairas merinisäkäs.

Posted by Anonyymi on tiistaina, maaliskuuta 07, 2006 at 1:00 ip. | Permalink