Ameeba: keonrakentaja
En kuulu maailman järjestelmällisimpiin ihmisiin, ja sen sain taas tuta tänään.
Ensin menetin hermoni yrittäessäni järjestää luentomuistiinpanoja, joista puolet oli hukassa. Sitten poltin proppuni lopullisesti, kun tajusin hukanneeni muistion, johon olin kirjoittanut haastatteluja varten tarvitsemaani materiaalia. Suomeksi sanottuna: en pystyisi kirjoittamaan mitään, ennenkuin löytäisin kyseisen muistion. Pengoin koko kirjahyllyn läpi, ja samalla löysin kirjojen takaa noin puoli vuotta kadoksissa olleen englannin sanakirjan. Ei muistiota. Kolusin työpöydän, lehtileikepinon, pari muuta paperikasaa. Ei havaintoa. Sitten etsinnät siirtyivät omaan huoneeseeni. Lehtipino: ei mitään. Lipaston laatikot: noup. Keräsin lattialta epämääräisen kasan vaatteita. Alta ei paljastunut mitään. Lopuksi aloin kaivaa noin pari viikkoa purkamatta ollutta reissukassiani, jonka pohjalta se kadonnut muistio sitten löytyi.
Taidan olla jonkinasteinen muurahainen. Syynä ei ole ahkeruuteni, vaan taipumukseni kekojen kasaamiseen. Tällä hetkellä asunnosta löytyy mm. lehtileikepinoja, paperipinoja, sanomalehtipinoja, aikakauslehtipinoja, vaatekasoja, kenkäkeko ja tiskikeko.
Luin joskus jostain feng shuita käsitelleestä artikkelista, että tavarakasat aiheuttavat huonoa energiaa. Muistio-odysseiani jälkeen en enää ihmettele miksi.
Olen vahvasti äidin/sihteerin/siivoojan/järjestelmällisen asuinkumppanin tarpeessa.
Ensin menetin hermoni yrittäessäni järjestää luentomuistiinpanoja, joista puolet oli hukassa. Sitten poltin proppuni lopullisesti, kun tajusin hukanneeni muistion, johon olin kirjoittanut haastatteluja varten tarvitsemaani materiaalia. Suomeksi sanottuna: en pystyisi kirjoittamaan mitään, ennenkuin löytäisin kyseisen muistion. Pengoin koko kirjahyllyn läpi, ja samalla löysin kirjojen takaa noin puoli vuotta kadoksissa olleen englannin sanakirjan. Ei muistiota. Kolusin työpöydän, lehtileikepinon, pari muuta paperikasaa. Ei havaintoa. Sitten etsinnät siirtyivät omaan huoneeseeni. Lehtipino: ei mitään. Lipaston laatikot: noup. Keräsin lattialta epämääräisen kasan vaatteita. Alta ei paljastunut mitään. Lopuksi aloin kaivaa noin pari viikkoa purkamatta ollutta reissukassiani, jonka pohjalta se kadonnut muistio sitten löytyi.
Taidan olla jonkinasteinen muurahainen. Syynä ei ole ahkeruuteni, vaan taipumukseni kekojen kasaamiseen. Tällä hetkellä asunnosta löytyy mm. lehtileikepinoja, paperipinoja, sanomalehtipinoja, aikakauslehtipinoja, vaatekasoja, kenkäkeko ja tiskikeko.
Luin joskus jostain feng shuita käsitelleestä artikkelista, että tavarakasat aiheuttavat huonoa energiaa. Muistio-odysseiani jälkeen en enää ihmettele miksi.
Olen vahvasti äidin/sihteerin/siivoojan/järjestelmällisen asuinkumppanin tarpeessa.
ooooooo!
joku muukin.
mun kämppä on kuulemma "eri tavalla siisti kuin muilla ihmisillä".
eli siellä on kekoja.
reissukassien purkamattomuus kuulostaa myös tutulta.
jos löydät jostain äiti/sihteeri/siivoja/järjestelmällinen asuinkumppani -kaupan, ethän pidä tietoa itselläsi?
Posted by
Anonyymi |
6:22 ip.
Kämppikseni on maailman pahin kekoihminen(kiitos määritelmästä, nyt tiedän termin, jolla häntä luonnehtia).
Kaiken muun voin ymmärtää, mutta tiskikekojen kanssa on vähän niin ja näin, ettehän te nyt oikeasti voi sietää päiväkausia tiskialtaassa lilluvia, haisevia astiakekoja? Ettehän? Enhän ole paha ihminen, jos valitan niistä?
Posted by
Anonyymi |
6:40 ip.
Kasat <3<3<3<3<3
Posted by
oopa |
7:01 ip.
Entä jos on sellainen semikekoihminen? Että välillä järjestelee levyt ja kirjat ja kaiken tarkkaan järjestykseen, mutta sitten taas parissa viikossa sotkee kaiken kekoihin ja erinäisiin sekaesinekasoihin? Pohdin nimittäin tätä asiaa, ja huomasin noudattavani tällaista syklistä kekoelämäntapaa.
Posted by
Anonyymi |
8:35 ip.
This is very interesting site...
» » »
Posted by
Anonyymi |
9:53 ap.
Lähetä kommentti