Ameeba: kapitalismiangsti
Eräskin mainosmies on kirjoittanut, että Amerikan kasvu suureksi perustuu systemaattiselle tyytymättömyyden luomiselle. Esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden voittokulku miljardiluokan liikevaihtoon tapahtui tekemällä naiset tyytymättömiksi ja sitten myymälle heille "toivoa". Ja jokainen on onnellinen. Hip hei.
Ja näinhän se homma menee: ostetaan ja myydään mielikuvia. Täti ei osta ryppyvoidetta vaan nuoruutta, setä ei osta uusia laseja vaan uskottavuutta, tytsy ei osta farkkuja vaan statusta. Ja eräskin kenkämies jaksaa esitellä blogissaan tulevia kenkiään ja uusia lasejaan. Oi tätä tavaraistumisen ihanuutta. Hip hei potenssiin kaksi.
Koska viimeksi olisin ostanut vaatteen siksi, että ihan oikeasti tarvitsen sen (koska minulla on kylmä)? Eikä ruokaakaan osteta vain siksi että olisi nälkä. Miksi ostan luomumaitoa tai vapaan kanan munia? En ostakaan: ostan hyvää omatuntoa siitä etten syyllisty tehomaatalouden riistomeininkiin. Voin taas hetken kuvitella olevani muka hyvä ja eettinen ihminen. Kunnes menen riistofirman rättikauppaan ostamaan jossakin Intian perukoilla pienin sormin kudottuja riepuja, joita en edes tarvitse.
V*ttu mitä paskaa. Muutan Afrikkaan, rakennan savimajan ja syön toukkia. Prkl.
(Olen taas lukenut liikaa kirjoja ja tullut kiukkuiseksi. Ajatteleminen lisää angstia. En suosittele.)
Ja näinhän se homma menee: ostetaan ja myydään mielikuvia. Täti ei osta ryppyvoidetta vaan nuoruutta, setä ei osta uusia laseja vaan uskottavuutta, tytsy ei osta farkkuja vaan statusta. Ja eräskin kenkämies jaksaa esitellä blogissaan tulevia kenkiään ja uusia lasejaan. Oi tätä tavaraistumisen ihanuutta. Hip hei potenssiin kaksi.
Koska viimeksi olisin ostanut vaatteen siksi, että ihan oikeasti tarvitsen sen (koska minulla on kylmä)? Eikä ruokaakaan osteta vain siksi että olisi nälkä. Miksi ostan luomumaitoa tai vapaan kanan munia? En ostakaan: ostan hyvää omatuntoa siitä etten syyllisty tehomaatalouden riistomeininkiin. Voin taas hetken kuvitella olevani muka hyvä ja eettinen ihminen. Kunnes menen riistofirman rättikauppaan ostamaan jossakin Intian perukoilla pienin sormin kudottuja riepuja, joita en edes tarvitse.
V*ttu mitä paskaa. Muutan Afrikkaan, rakennan savimajan ja syön toukkia. Prkl.
(Olen taas lukenut liikaa kirjoja ja tullut kiukkuiseksi. Ajatteleminen lisää angstia. En suosittele.)
Mun kengät tai lasit on sitä samaa itsensä koristelu viettiä mitä alkuasukkaille on tatuoinnit tai röyhelöt.
Primitiviisyys roks. Jos jollakin tavalla.
.oopa.
Posted by
Anonyymi |
7:33 ip.
Koska massia on tätä nykyä kansalla niin paljon, kaman haaliminen alkaa laantua ja sen tilalle tulee (onneksi) palveluiden ja kaikensorttisten kokemusten haaliminen.
Niille, joille suomalaisenkaltainen elintaso on ihan kokonaan uutta (ks. entinen itäblokki), kaman haaliminen on vielä toistaiseksi kova juttu.
Posted by
Anonyymi |
9:05 ip.
Ei tässä maassa massia kaikilla ole. Osa elää köyhyydessä ja kurjuudessa, mutta ne ei paljon blogeihin kirjoittele.
Posted by
Anonyymi |
10:06 ap.
Lähetä kommentti